eli "Neulo ja juorua" . No, minä en nyt juorua, mutta kehun tätä neulojan käsikirjaa lähes varauksetta. Niin loistava ja hyödyllinen se on.

1294492.jpg 

Kirja on alunperin amerikkalainen, mutta harvinaisen onnistuneesti sovellettu ja täydennetty suomalaiselle lukijalle. Sisältö on tuhdimpi ja asiapitoisempi kuin kansi antaa olettaa. Neulomisen perusteiden lisäksi kirjassa on kaipaamiani ohjeita kuvioneuleisiin, viimeistelyyn ja virheiden korjaamiseen. Lähes puolet kirjasta on toteuttamiskelpoisia neuleohjeita, minkä lisäksi sivuilta löytyy myös pikkuvinkkejä mm. puikkojen säilyttämiseen.

Kirjassa on asiatiedon lisäksi myös luettavaa. Esitellyistä neulojatyypeistä tunnistin itseni "Pakko saada"-neulojaksi, jolle tärkeintä on valmis työ. Tämän tyypin neulojalle neulelehden selailu tarkoittaa suunnitteen samaa kuin muille ihmisille postimyyntikatalogien katselu. Jos "Pakko saada" -neuloja löytää villapuseron, jonka haluaa itselleen, hän tekee sen, vaikka se tietäisi tuntikausien puuduttavaa neulomista pikkupuikoilla. Tämän tyypin neuloja ei opi juuri muuta kuin neulomaan oikein ja nurin, vaikka neuloisi neulomasta päästyäänkin. Pitää varmaan paikkansa, koska en toistaiseksi koskaan ole uskaltanut aloittaa pitsineuletta eikä sellainen ole lähiajan suunnitelmissakaan. Palmikoissa sekä helmi- ja kirjoneuleessa on toistaiseksi tarpeeksi haastetta! 

Ainakin on varmaa, että kun kirjan laskee kädestään sormet syyhyävät jo puikkoja ja lankoja. Kokosin kirjan innoittamana neulojan ensiapupakin, joka on helppo ottaa mukaan ja johon saa kerättyä  neulekorin pohjalta vielä ne siellä pyörivät tarpeelliset pikkutavarat, kuten sakset, kanavaneulat, puikkomittarin ja mittanauhan... alkavat käsityötavarat olla pikkuhiljaa järjestyksessä!