Saimme syksyllä kaksi tällaista nojatuolia, joiden verhoilu oli jo parhaat päivänsä nähnyt. Tuoleissa oli kuitenkin todella hyvä istua, joten päätin uudistaa ne käyttöömme uusilla päällisillä. Työ odotti itseään tänne kevättalven puolelle, koska en oikein tiennyt, miten verhoilun ja päällisten uusimisen käytännössä toteuttaisin. Mietin, poistaisinko vanhan kankaan kokonaan vai ompelisinko vain päälle uuden hupun. Sen tiesin kuitenkin alusta alkaen, että halusin verhoilusta tiukastu tuolia myötäilevän, en missään nimessä löysää rypytettyä huppua.

Mies auttoi homman alkuun irrottamalla tuoliosan jalaksista. Aikani pohdittua päätin ommella vanhan kankaan päälle uudet tiukat huput. Työ eteni tekijäänsä neuvoen:  ompelin ensin selkänojan peittävän hupun, jonka jälkeen kiinnitin kankaan käsin ompelemalla istuinosaan. Tuolin etuosaan, polvitaipeen alle, kiinnitin kankaan niittaamalla. Istuimen etuosan rypytykset tein kalalangalla harsimalla. Olisin halunnut viimeistellä tuolien selkänojat suurilla napeilla, mutta en yksinkertaisesti saanut patjaneulaakaan vanhasta verhoilusta läpi. Napit jäivät siis laittamatta, mutta tuoleista tuli silti mielestäni aivan kivat! 

Toinen tuoli palvelee nyt Aapo-poikamme huoneessa imetystuolina ja toinen parvella luku- ja tietokonenurkkauksessa istahduspaikkana. Ruskean tuolin kangas on tarjouksessa ollutta (9,90€/m) verhoilukangasta Eurokankaasta, palmunlehväkuvioinen kangas puolestaan jämäpala aikaisemmista sisustusprojekteista. Hintaa tuolien uudistamiselle ei siis montaa kymppiä tullut!