Kokeilevassa Niskavuoren keittiössä tarjoiltiin viikon alkajaisiksi jälkiruuaksi hieman oudonväristä mansikkarahkaa. Rahkassa oli ensimakuna tuttu mansikka, mutta sitä seurasi lakritsijäätelöä muistuttava maku. Selityksenä tähän hieman erikoiseen, mutta ihan mukiinmenevään makuyhdistelmään oli jääkaappiin ajelehtimaan jäänyt lakritsikastikepurkin jämä taannoiselta muffinileivontapäivältä. Tein siis muuten ihan tavallista mansikkarahkaa (ts. soseutettuja mansikoita + rahkapurkki + jääkaapin kulloisenkin tilanteen mukaan joko kermaa tai vispautuvaa vaniljakastiketta), mutta maustoin tällä kertaa käyttämäni vaniljakastikevaahdon lakritsikastikkeella. Lopputuloksena kauniin helmenharmaata vaniljavaahtoa:
Tämän kokeilun jälkeen aloin pohtia, mitenkähän mokkakerma ja kirsikat mahtaisivat sopia yhteen rahkan muodossa tai tavallinen mansikkarahka höystettynä hienonnetulla tuoreella basilikalla?! Tulin siihen tulokseen, että rahkamuuntelumahdollisuuksia on yhtä monta kuin pirtelövaihtoehtoja eli täytyy vain rohkeasti jatkaa eksperimentaalilinjalla pelotellen miestä ja ruokavieraita. Äitini tuumasi kerran keitoksiani ihmetellessään, että mitäs ihmeen käärmekeittoa tänään on tarjolla. Silloin hän kummasteli kookoskananuudelikeittoa.
Kommentit