Malli: Harsohuivi, Moda 2/2009, s. 51 ja 91
Koko: korkeus n. 80 cm, yläreunan leveys n. 120 cm
Lanka: teetee Elegant (70% kampavillaa, 30% tussahsilkkiä)
Menekki: noin 50 g
Puikot: 4,5 mm + ohut virkkuukoukku

Sopii nimensä mukaan ristiäisiin juhlahuiviksi! Näin ajattelin löytäessäni mallin Modan numerosta 2/2009. Vielä kun malli vaikutti yksinkertaiselta ainaoikealta, johon saadaan pitsikuvio langankierroilla ja pudotetuilla silmukoilla, oli helppo tehdä toteutuspäätös ja klikata langat nettikaupasta ostoskoriin.

Villaisen hahtuvalangan jälkeen alku oli seitinohuen langan kanssa hankala. Aluksi en saanut ohjeenmukaisilla 5,5 mm:n puikoilla siistiä ja mieluistani jälkeä, minkä vuoksi vaihdoin numeroa pienempiin. Työ eteni alkuun päästyäni yllättävän joutuisasti, mutta huivin puolivälissä alkoi huolestuttaa, leveneekö huivi tarpeeksi nopeasti. Päätin kuitenkin jatkaa loppuun asti, koska päivät kuluivat ja ristiäiset lähenivät. Viimeistelyvaiheessa ja pingotuksen ajan epäröin, kiinnittääkö helmiä, paljetteja vai molempia ja kuinka paljon. Epäröinti vei viimetinkaan, jolloin päätin jättää huivin ilman kiinteitä koristeita ja viimeistellä vain reunat ohjeen mukaan virkkaamalla. Viimeinen mutka ja haaste matkassa oli, että en ole oikeasti virkannut vuosikymmeniin eli pylvässilmukan ohje piti hakea Käsityön pikkujättiläinen -kirjasta! No, onneksi virkkaustaito palasi muistiin ja hyppysiin helposti ja sain huivin valmiiksi ristiäisiä edeltävänä yönä puoliltaöin. Äitini totesikin viimeisiä pylväitä virkatessani, että "et sitten rullalangasta ryhtynyt juhlavuivia neulomaan... ;) " 

Elegant on ohuudestaan huolimatta, tai ehkä juuri siksi, upea lanka. Se pääsee ehdottomasti oikeuksiinsa vasta valmiissa työssä. Puikoilla en sitä niinkään kehuisi. Liian ohutta makuuni. Valmis huivi ihanan ilmavan kevyt, mutta silti lämmin ja miellyttävä iholla. Käytössä siis vasta selvisi, miksi huivilangassa täytyy olla jojobaöljyä, E-vitamiinia ja aloe veraa! Vieläkään en kyllä käsitä, miten sain ohjetta pienemmillä pienemmillä puikoilla kulutettua huiviin vain yhden kerän lankaa, kun ohjeenmukaisilla paksummilla puikoilla oli kulutuksena 100 g eli kaksi kerää...kummallista!

Lopputulokseen olen kuitenkin kohtuullisen tyytyväinen, vaikka huivi leveneekin kärjestään mielestäni liian hitaasti ja ulottuu siksi selässä liian alas. Annettakoon tämä muotoseikka anteeksi, onhan kyseessä ensimmäinen itse neulomani hartia- ja juhlahuivi!