Ohje: deko-lehti nro 3/11, s. 48 ja 108
Tarvikkeet: trikookudetta ja paksu virkkuukoukku

Noudatin ohjetta vain viitteellisesti. Lähinnä se toimi inspiraation lähteenä. Tein reunuksen ensin ohjeen mukaan kaventaen, mutta totesin sitten, että korinpohjamaisella suorakulmaisella käännöksellä saan päällisen istumaan ja pysymään paremmin paikoillaan.

Päällisen virkkaamiseen minua inspiroi lehtijutun ja nousukausituolin lisäksi talven ja kevään väripilkuiksi keittiöön hankkimani Marimekon Lappuliisa-tabletit. Tein pallinpäällisestä yksivärisen raidallisen sijaan, koska halusin välttää liian retroa tunnelmaa ja vaikutelmaa. Siinä ja siinä retron rajamailla ovat nimittäin PartyLiten oranssit retrokukka-somisteet, jotka kuitenkin sopivat Lappuliisa-kuosiin mielestäni kuin nenä päähän. On hieman yllättävää, että tänä talvena olen innostunut turkoosista ja oranssista, koska luulin kyllästyneeni siniseen ikiajoiksi ja koskaan aikaisemmin en ole oikein oranssista välittänyt. Virkistävää ja yllättävää vaihtelua siis! Jotta tunnelma ei menisi liian räikeäksi, tilasin Elloksen alesta hyvin edullisesti keittiöömme yksiväriset ruskeat purjelenkkiverhokapat. Kaapin päällä komeilevat kirppikseltä löytämäni vanhat limsapullot. Kynttiläpurkkien varjostimet ovat PartyLiten ja huopainen hedelmäkori Innerumin.




 

Värit tuovat iloa elämään, samoin kuin ystävät. 
Hyvää Ystävänpäivää!


 

Malli: Ihmepötkylä Ulla-verkkoneulelehdestä 02/10
Lanka: sinisävyistä Novita Jengaa
Puikot: 7 mm Addin lyhyet pyöröt
Lisäksi: nappi, käyttämäni valkoinen puunappi on hankittu jokunen vuosi sitten Kädentaitomessuilta

Malli: Makkarasäärystimet (2o, 2n -joustinta, aina oikein-  ja aina nurin- suljettua neuletta vaihdellen)
Lanka: Novitan Jengaa
Puikot: 6 mm bambusukkapuikot

Säärystimet syntyivät tarpeesta, kauluripötkylä muuten vain löydettyäni Ullasta kivan mallin. Käyn kerran viikossa jumppaamassa, ensin vatsapeppureisi -jumpassa ja sitten siihen heti päälle venyttely-rentoustunnilla eli kerralla koko rahan edestä ja oikeaoppisesti ;) Jälkimmäisessä aktiviteetissa meinaa tulla kylmä hien kuivuessa ja liikuntatilan ollessa ihan tavallinen peruskolea koulun jumppasali. Niinpä paksut säärystimet lämmittävät ihanasti. Eikä vilu pääse yllättämään kotimatkallakaan, kun on lämmintä kaulan ympärillä. Olisin toivonut kaulurista hieman pidempää, mutta lanka loppui kesken ja tällä kertaa se ei kyllä haittaa yhtään!

Minulla ei ollut kuin haalea muistikuva käytetystä langasta, puikoista ja ohjeesta, joten päätin hahmotella mallin tyttären pipoon itse. Varastoissani on lojunut jo parin vuoden ajan muutama kerä kaupanpäällisiksi saatua Novitan Jengaa ja ne pääsivät nyt hyvällä syyllä puikoille. Pipoja syntyi reilusta kerästä eli 100g:sta kaksi. Ensimmäisestä versiosta tuli 4,5-vuotiaalle tytölleni liian pieni. Onneksi tuttavapiiristä löytyy pieni tytön tyllerö, jolle uskon ylimääräisen pipon olevan aika passeli. Hän saa pipon lisäksi ihan vain kevättalven kunniaksi myös sävyyn sopivat aiemmin neulomani junasukat.

Malli: oma, 1 v. koossa silmukoita 50, 4-5 v. koossa 60 s.
Lanka: Novita Jenga (70% akryylia, 30% villaa), käsinpesu
Puikot: 7 mm Addin lyhyet pyöröpuikot ja 6 mm bambusukkapuikot

Kyllä tytär oli onnellinen, kun toive uudesta piposta toteutui kerrankin nopeasti ja hän sai lähteä joka lauantaiselle satubaletti- ja karkinostoretkelle uuteen pipoon sonnustautuneena:

Malli: idea ja vinkki Odelmalta , ohje Ravelrysta
Lanka: Schoppel Wolle Reggae Print, 100% villaa
Menekki: 50 g eli yksi kerä
Puikot: 6 mm muoviset pitkät suorat Addit
Lisäksi: pari nappia

Aivan upea, helppotekoinen ja nopea kaulurimalli, joka toimii!
Kaulurista tuli heti ehdoton suosikkini! Kerrankin kaulanlämmitin, joka pysyy varmasti paikallaan ja lämmittää mukavasti.

Kauluri syntyi suorasta ainaoikein -kappaleesta, joka ommeltiin ympyräksi viistoon, mikä onkin koko kaulurin juju. Kauluri käy lämmikkeeksi myös sisätiloissa ja antamaan ilmettä vaikkapa tavalliselle trikoopaidalle. Aluksi pelkäsin, riittääkö 50 g lankaa, mutta ensimmäiset käyttökerrat ovat osoittaneet, että siitä tuli juuri sopivan mittainen ja napakka kauluri. Loin siis silmukoita sen verran, että kaulurista tuli noin 20 cm leveä ja neuloin niin kauan kuin lankaa riitti.
Ihanaa, kun jämälankaa ei jäänyt tästä projektista lainkaan!

Napit on ommeltu valmiin kaulurin päälle eli niillä ei ole varsinaista virkaa kaulurin kiinnityksessä, ovat siis vain valenappeja. Napit on muuten käsintehtyjä, peukalopainettuja keraamisia nappeja, jotka olen ostanut viime syksynä Lumoavasta langasta.
Olisin laittanut kolmannenkin, mutta minulla oli vain kaksi eli näillä mennään!

Nyt on kiristyvien pakkasten varalle huovutetut tumput ja kauluri, enää sävyihin sopiva pipo puuttuu!

Jouluvapaiden aikana minulla oli aikaa selailla lehtiä ja kirjoja, joista poimin idean jäädyttää kukkia jääkalikaksi. Ylipitkäksi venähtäneet hyasintit sopivat tarkoitukseen paremmin kuin hyvin. Varsi vain poikki, sujautus tyhjään huuhdeltuun maitotölkkiin, vettä päälle ja ulos pakkaseen. Pienen puukalikan tai muun vastaavan painon avulla voi varmistaa, että kukka ei kellu vaan jää kokokaan vedenpinnan alapuolelle. Olisin tehnyt näitä jääkukkia enemmänkin, mutta kelit eivät tänä jouluna olleet oikein suotuisat jäälyhtyjen ja -teosten tehtailulle. Aikaansaamani kaksi jääkukkaa menivät anopille ja jo edesmenneelle apelle. 

En juurikaan tehnyt ohjeen mukaan, vaan omasta päästäni. Vuorasin ensin pienen uunipannun leivinpaperilla ja levittelin sitten siihen aluksi pussillisen vaahtokarkkeja. Vaahtokarkkien päälle ripottelin suoraan pussista sopivan tuntuisen määrän suolattuja maapähkinöitä, Suffeli Puffeja puoli pussillista ja kolme Susu-patukkaa pieninä paloina. Päälle valutin sulattamani suklaaseoksen, joka sisälsi puoli levyä taloussuklaata ja yhden kokonaisen Fazerin sinisen. Sitten koko komeus jääkaappiin muutamaksi tunniksi odottamaan tarjoilua. Hyvää tuli eikä lainkaan niin imelää, kuin osa illanistujista pelkäsi. Tästä minun rocky road-versiostani tuli enemmän vaahtokarkkinen kuin suklainen ja sekin toki imelyyttä hieman hillitsi. Mainio ja helppo herkku esimerkiksi lasten syntymäpäiville, vaikkakin sotkeva. Suklaa suli aikuisenkin käsiin yllättävän nopeasti. Seuraavan kerran ujutan joukkoon myös rusinoita, ne toisivat mukavasti lisää purtuvastusta ja makua. Kaikenlaiset jouluiset pähkinäsekoitusjämät saa muuten myös tähän herkkuun upotettua kätevästi. Makeaa alkanutta vuotta!

Pitäydyin syksyisillä Kädentaito-messuilla hyvin päätöksessäni olla juurikaan hankkimatta lankaa. Ostin vain islantilaista villalankaa, jonka kylkiäisenä sain ohjeen huovutetuille lapasille. Lapaset tarjosivat tekijälleen monta uutta juttua, vaikka malli oli todella helppo, nopea ja yksinkertainen. Lanka oli minulle uusi tuttavuus, lapasia en edes muista koska olisin viimeksi neulonut ja koskaan en ole neulomuksiani tieten tahtioen pesukoneessa huovuttanut. Suuret lapaset neuloin syksyn aikana, mutta huovutin ne vasta nyt joululomalla. Hyvin ehdin kuitenkin saada lapaset täksi talveksi vielä käyttöön, kun ei ole pakkasia vielä paljon pidellyt!

Malli: Poppelin neulepaja, Lapanen Létt-Lopista, koko aikuisen (naisen)
Lanka: Léttlopi -villalankaa
Menekki: 2 kerää (á 100 g), joista kului noin 150g
Puikot: bambusukkapuikot nro 6

Koekäytössä lapaset tuntuivat oikein lämpimiltä ja sopivan kokoisilta. Pinnasta tuli myös kivan pörröinen, minkä lisäksi väri sopii hyvin tummanruskeaan talvitakkiini. Neulekäsialani on tiukka, joten koko vastaa pientä naisen kättä eli oli minulle sopiva, mutta vähänkään suurikätisemmälle lapaset olisivat pienet. Tein lapaset täysin saamani ohjeen mukaan, joka näyttää löytyvän myös Poppelin neulepajan joulukalenterista (ks. tiedot yllä). Huovutuslämpötilaksi valitsin 60 astetta ja sujautin pesukoneeseen huovutuksen ajaksi myös pari tennispalloa. Onnistunut huovutuskokeilu siis näin vuoden päätteeksi.

Hyvää uutta vuotta 2012!

Ontelokuteen loputtua heti kättelyssä kaivoin varastoistani paksua puuvillaista matonkudetta, jota olen säästellyt kaiken varalta teinivuosien matonkutomiskesistä lähtien eli toistakymmentä vuotta... :) Matonkuteesta virkkasin yhdessä hujauksessa pari pientä koria kodinhoitohuoneeseen pesupusseja ja pyykkipoikia varten sekä yhden isomman korin tyttärelle lelusäilytystä varten. Korin seinämän alaosaa virkatessa tuntui, että siitä tulee lerpottava ja pehmyt, jolloin kori ei palvelisi tarkoitustaan lastenhuoneessa. Tein korin alaosaan sattumanvaraisesti kavennuksia, jotka toivat korille kaivattua ryhtiä ja tukevuutta. Samalla korista tuli hieman "pyylevä", mutta oikeastaan se on ihan hauskan ja tyttömäisen näköinen tuollaisena hieman pyöreänä.

Korit valmistuvat silmänräpäyksessä. Mieskin ihmetteli tuotteliaisuuttani, kun yksi koreista valmistui aamukahvin aikana. Nyt on sitten kirkkaan puhtaan valkoinenkin matonkude kulutettu loppuun, vielä olisi jäljellä luonnonvalkoista ja harmaata puuvillakudetta... Seuraavaksi voisi vaikka kokeilla virkata mattoa tai hedelmäkoria... valmistuisivatkohan nekin yhtä nopeasti?!

Mallit: omia, mukaillen  Kauhavan Kangas-Aitan kahvallisen korin ohjetta
Materiaali: ontelokudetta ja matonkudetta
Virkkuukoukku: 10 mm

Olemme sukulaisten kanssa yhteistuumin jo periaatteessa luopuneet aikuisten välisistä joululahjoista, mutta jouluihmisenä uhmasin ja rikoin sopimusta -tänäkin vuonna! Löysin syksyllä sattumalta hamppulankaa (hemp for knitting designed by Lanaknits) alesta puolella hintaa ja raskin kuin raskinkin ostaa yhden vyyhdin. Olen hypistellyt kyseistä lankaa aiemminkin, mutta suolainen hinta on estänyt hankinnan. Ehkä asiaan on vaikuttanut myös se, että suunnitelmissa on ollut neuloa hamppulangasta tiskirättejä/keittiöluutuja...

Halusin syysarjen lomaan ja piristeeksi jonkin helpon ja nopean käsityön ja nämä serkkutytöille lahjaksi menneet hampputiskirätit olivat juuri sellaisia. Pieniä neuletöitä, joihin oli helppo tarttua sopivan tilaisuuden tullen ja jotka valmistuivat nopeasti. Ennen aloittamista surffailin ja löysin inspiraatiokuvia mm. Flickristä. Ullan neulelehdestä puolestaan tiesin löytyvän kauniin Ananas-tiskirätin ohjeen. 100 g:n vyyhdistä syntyi kolme rättiä, mikä oli hieman yllättävää. Uskoin langan riittävän vain kahteen. Yksi on siis malliltaan Ullan Ananas, toinen ihan perus helmineuletta ja kolmas tavallista ruutuneuletta. Ihan sieviä tuli mielestäni kaikista. Käyttökokemuksia itselläni ei tällaisista keittiöluutuista ole, mutta toivon saavani palautetta toimivuudesta lahjan saajilta :)