Joka vuosi tämä näky on yhtä sykähdyttävä... 

... ensilumi, joka yllättäen paljastuu aamulla verhot aukaistessa. Hihkuimme tyttären kanssa kilpaa! Toivon, etten koskaan elämässäni suhtaudu ensilumeen välinpitämättömästi. Haluan innostua sen taianomaisuudesta lapsenomaisesti vielä mummonakin.

Juuri parahiksi kylmeneville keleille sain valmiiksi ties monennenko sukkaparin tälle syksylle - vaihteeksi kuitenkin ihan itselle!

Kotisukat

Malli:  Fair isle-kotisukat, Ulla 01/05
Lanka: Raggegarn (60% villaa, 20% akryylia, 20 nailonia)
Menekki: noin 70g
Puikot: 4 mm bambusukkapuikot

Olen miettinyt ja suunnitellut varrettomien / lyhytvartisten kotisukkien neulomista jo jonkin aikaa. Rullaan kotioloissa aina pidemmistä sukista varret nilkkaan myttyyn ja sitten tuskailen kuumuutta. Aluksi suunnittelin neulovani kotisukat Stepistä, sitten Nallesta, mutta kun löysin kyseisen mallin, oli langan valinta helppo. Päädyin ystävältäni saamaani norjalaiseen paksuhkoon sukkalankaan, joka kestää konepesun. 

Käsialani on tiukka ja sukista tuli tiiviin neuloksen myötä hieman tossumaiset. Se ei kuitenkaan haittaa. Tein sukista kohtuullisen tiukat, jotta ne pysyvät hyvin jalassa sittenkin kun hieman löystyvät käytössä. Varsivaihtoehtoja ohjeessa oli kolme, joista valitsin vaihtoehdon, jossa varresta tulee kaksikertainen ja reunaan muodostuu yhden reikäkierroksen ansiosta pieni pykäreunus. Jälkeenpäin ajatellen lyhyt 1o,1n -joustin olisi sopinut paksulle langalle kaksikertaiseksi ommeltavaa vartta paremmin, mutta vaihteeksi oli kiva tehdä jotain muuta kuin joustinta.

Opin jälleen myös uutta, vaikka aika perussukat onkin kyseessä. Kantapää nimittäin neulottiin tiimalasiksi lyhennetyin kierroksin Ullan ohjeen mukaan. Kotisukkiin varsin mainio kantapäävaihtoehto, jonka tulen pitämään mielessä myös jatkossa.    

Nähtyään uudet sukkani mieheni kysyi, koska neulon hänellekin samanlaiset. Vastasin, että mielessä on ollut - ehkä isänpäiväksi tai jouluksi. Minkähän langan kätköistä niihin kaivaisi? Luulen, että päädyn ohjeenmukaiseen Jussiin tai Seitsemään Veljekseen, sillä myönnettäköön, että niitä on tuolla laatikoissa kerä jos toinenkin!